Terveydestä

Grosseilla on monille isoille roduille tyypillisiä terveysongelmia, kuten lonkka– ja kyynärnivelen kasvuhäiriö, olkanivelen OCD ja vatsalaukunkiertymä.  Usein nivelongelmiin on syynä genetiikka eli alttius peritty ja virheellisellä ruokinnalla ja liikunnalla kasvuaikana on varmistettu vaivan ilmeneminen.

Jonkin verran rodussa on myös harmaakaihia, allergioita, pernankiertymää, virtsanpidätysvaikeuksia, distichiasista, syöpää ja P2RY12 reseptoriproteiinin häiriötä (hallitsematon verenvuoto).  Grosseilla on myös valitettavan paljon hedelmällisyys- ja synnytysongelmia.

Hankalimmin hoidettava ja arkeen eniten vaikuttava  perinnöllinen sairaus lienee edelleen idiopaattinen epilepsia. Periytymismekanismi on vielä osin tuntematon ja sairaus voi puhjeta vielä yli viiden vuoden iässä, jolloin koiraa on jo saatettu käyttää jalostukseen. Koirista on saatavissa epi-sukutaulut ja niiden avulla (ja selvittämällä koirien taustoja) voidaan yrittää välttää kantajien ja riskikoirien yhdistämistä. Se onkin tällä hetkellä ainoa keino yrittää taistella tätä epäreilua sairautta vastaan, joka ei tunnu juurikaan noudattavan mitään sääntöjä. Pääperiaatteena kuitenkin, ettei sairastunutta koiraa tule käyttää jalostukseen, eikä sairautta jättänyttä yhdistelmää tule uusia. Kristinin sivuilla on epilepsiasta paljon infoa ja linkki Axelin epilepsiapäiväkirjaan.

Vatsalaukunkiertymässä vatsalaukku kiertyy itsensä ympäri.  Oireina on  yleensä vatsan turpoaminen ja oksennusyritykset. Vatsalaukunkiertymä on todella vakava tila ja vaatii aina pikaista eläinlääkärin hoitoa. Vatsalaukunkiertymässä elimistö joutuu sokkitilaan ja sisäelinten verenkierto estyy ja hoitamattomana tämä johtaa koiran menehtymiseen. Ennaltaehkäisynä kannattaa rauhoittaa tunti ennen ja jälkeen ruokailun.

Perna saattaa myös kiertyä itsensä ympäri ja katkaista verenkierron. Grosseilla myös pernan laajentumaa on tavattu melko paljon, reilusti yli 10 kiloa painavia pernoja on poistettu. Oireisto kiertymässä saattaa olla mm: ikenien kalpeus, kiihtynyt syke, ruokahaluttomuus, ylösnousun ja maahan menon hidastuminen, oksentelu tai koira vain vaikuttaa siltä, että sillä on todella epämukava olla. Myös pernankiertymä vaatii pikaista eläinlääkärin hoitoa.

Distichiasista eli ylimääräisiä ripsiä on suurella osalla grossepopulaatiosta, eivätkä ne useimpia häiritse koskaan. Mikäli ripset ovat kovin paksuja, hankaavat silmän pintaa tai muuten vaikuttavat häiritsevän koiraa, ne on syytä poistattaa eläinlääkärissä. Harvalukuiset ripset voidaan nyppiä pois. Sähkökirurgisella veitsellä tai neulalla ripsien polttaminen on epätarkkaa ja voi aiheuttaa luomeen ei-toivottuja muutoksia.

Kaihia grosseilla on jonkin verran ja samentumia on löydetty kaikenikäisiltä koirilta ja monista eri linssin kohdista. Usein samentuma ei onneksi sokeuta koiraa.

Virtsanpidätyskyvyn heikkeneminen on tavallista etenkin grossenartuilla, jotka on steriloitu kovin nuorena. Suositeltavaa on odottaa vähintään ensimmäiset juoksut ennen leikkauttamista, mikäli leikkaus on ylipäänsä tarpeen. Rodun narttupennuilla on myös toisinaan virtsanpidätyskyvyttömyyttä, joka loppuu kasvun myötä.

Grosseilla esiintyy  ”lick-fit”- eli  nuolukohtauksia, jolloin koira nuolee kaikkea mahdollista ja saattaa myös syödä mitä hyvänsä vastaan tulevaa. Vaivan aiheuttajasta ei ole varmaa tietoa, mutta kohtausten epäillään johtuvan epämukavuuden tunteesta vatsassa. Monilla nuolukohtaus loppuu närästyslääkkeellä tai kun koira pääsee syömään ruohoa.

Ja aina voi sattua kaikenlaista…